Sain ystävältä muutaman viinilaatikon. Laatikot odottivat vuoden autotallissa, mutta nyt tavaroita järjestellessäni kannoin ne sisälle. Laatikot päällekkäin ja hylly oli valmis.
Hyllyn päältä löysi paikkansa pikkuinen keihäsanopinkieli Uashmaman paperipussissa.
Hyllyssä on tietysti parasta se, että sen saa puretuksi sekunnissa sitten kun alkaa kyllästyttää. Mutta nyt tykkään!
Virkkasin pari mattoa Lankavan (ent. Kauhavan Kangasaitta) Juhannusruusun ohjeella. Mattojen halkaisija reilun metrin.
Materiaalina Lilli-ontelokude, kierrätyspuuvillaa. Miellyttävä virkata. Virkkuukoukku nro 8.
Hyvin nämä olisivat meidänkin lattian väreihinkin sopineet, mutta matot lähtivät sulostuttamaan ystävän lattioita. Toivottavasti olivat mieleiset!
Meillä oli entinen ruokailuryhmä tosi huonossa kunnossa ja olikin itsestään selvää, että tarvitaan uusi. Kitkuteltiin loppuun asti vanhoilla, ilmastointiteipillä korjatuilla tuoleilla ja koottiin uudet kalusteet sitten uuteen kotiin.
Päädyttiin lopulta DIY-ratkaisuun pöydän suhteen. Innoittajana oli Muuton 70/70, mutta haluttiin pöytä niin pitkänä, että siihen mahtuu kymmenen ihmistä ympärille. Jalat teetin lattaraudasta metallimiehellä ja pöytälevyn tilasin Formicalta Tälli Oy:n kautta. Pöytälevy on koivuvanerirunkoinen, pintana mustaa korkepainelaminaattia. Vanerireuna on lakattu, joten lika ja kosteus eivät pääse pöydän runkoon. Pöytälevyn mitat ovat 100x240cm.
Tuoleja mietittiin myös pitkään. Lopulta valinta oli selkeä, sillä molemmat tykästyimme BoConceptin Londoneihin. Jonkun aikaa arvottiin väriä ja päädyttiin lopulta valkoiseen. Pidän kovasti tuolien selkeästä linjasta. Ja mikä parasta, tuolit ovat todella hyvät istua!
Pöydässä on nyt kivasti tilaa isommallekin porukalle ja oma viisihenkinen perheemme mahtuu mukavasti levittäytymään pöytään arkena.
Pöytälevy on toiminut todella hyvin! Pinta on helppohoitoinen lapsiperheessä ja vanerireunus sopii mainiosti yhteen tuolien puujalkojen kanssa. Suosittelen!
Jossain vaiheessa syksyllä pongasin jostain ihanan DIY-lampun. Teki hirveästi mieli kokeilla, mutta ei ollut a) aikaa ja b) tilaa säilöä lamppuja. Uudenvuoden aatonaattona tartuin sitten tuumasta toimeen.
Riisipaperivarjostin, pieni. Suodatinpusseja, 200 kpl. Kuumaliimaa. Aikaa meni jokunen tunti.
Siitä tuli ihana, aivan kuin iso neilikkakimppu!
Iltahämärässä olen tuijotellut lampun muotoja, kiehtovaa.
Makuuhuoneen sisustus on vielä vähän vaiheessa, nyt siellä on lampun lisäksi sänky ja kaksi vaatepinoa. Hiljaa hyvä tulee, nyt makkarissa sentään näkee jo lukea!
Joulupalloja, palanen pahvia taustaksi ja kuumaliimaa: siitä tuli kranssi.
Vein kranssin uuden kodin seinälle tuomaan joulumieltä. Rakennusvalvonta piipahti aamulla ja saatiin muuttolupa! Kranssista ei tullut sanomista. 😉
Tein betonihommia raksalla jokunen päivä sitten ja 8-vuotias esikoispoika oli ihan itse innostunut tekemään betonitöitä. Yhtään en auttanut vaan yllärinä oli minulle tehnyt maljakon. 🙂 Aika suloinen, vai mitä?
Tänään raksalle oli ilmestynyt uusi viritelmä: poika oli nakutellut muotin ihan itse, kaivanut mustaa muurauslaastia säkistä ja tekele on nyt kuivumassa. Saas nähdä toimiiko pojan tee se itse -laasti!
Tästä muotista en oikein ottanut selvää, joko seuraava projekti jo jonossa tai sitten tämä yritys on hylätty jossain vaiheessa:
Hauskaa alkavaa viikkoa lukijoille!
Uuteen kotiin 